{"id":18,"date":"2025-10-10T17:58:52","date_gmt":"2025-10-10T17:58:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/?page_id=18"},"modified":"2026-01-03T17:34:31","modified_gmt":"2026-01-03T17:34:31","slug":"sukututkimus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/?page_id=18","title":{"rendered":"Sukututkimus"},"content":{"rendered":"\n

Suvun historiaa<\/h1>\n\n\n\n

Perim\u00e4tiedon mukaan Ruotsista on karkotettu kaksi veljest\u00e4 tanskalaisen kruununvoudin tappamisen vuoksi. He olivat asuneet Sk\u00e5nessa tilallaan ja mielest\u00e4\u00e4n joutuneet voudin liiallisen veronkiristyksen kohteeksi. ( Sk\u00e5ne oli tuolloin Tanskan alainen).<\/p>\n\n\n\n

Toinen perim\u00e4tieto kertoo miehest\u00e4, joka joutui karkotetuksi aiheuttamastaan papin kuolemantuottamuksesta. H\u00e4n oli seurustellut papin tytt\u00e4ren kanssa ja heid\u00e4n ollessaan kahden kesken kamarissa, tyt\u00f6n pappisis\u00e4 olisi seurannut oven takana mit\u00e4 huoneessa tapahtuu. Kun mies sitten aukaisi oven voimakkaasti, oven nuppi osui papin ohimoon aiheuttaen kuoleman.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen vaihtoehto saa jotenkin tukea perim\u00e4tiedosta, jossa mainitaan miehen Suomeen tullessaan olleen entisen pappismiehen ja aatelisen. Joka tapauksessa h\u00e4nen nimens\u00e4 ei silloin olisi ollut \u00c5lander. Perim\u00e4tiedon mukaan h\u00e4n olisi omaksunut nimen Ahvenanmaalla asuessaan, siell\u00e4 valmistetun venemallin mukaan. Ahvenanmaalta h\u00e4n olisi kulkeutunut mantereelle ja asettunut asumaan Iisalmen pit\u00e4j\u00e4n Huotarin kyl\u00e4n Porom\u00e4elle.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1688, silloisen Viipurin ja Savonlinnan l\u00e4\u00e4niin kuuluvan Iisalmen pit\u00e4j\u00e4n maa-, manttaali-, eik\u00e4 muissakaan veroluetteloissa mainita \u00c5landereita. Suku puuttuu viel\u00e4 v.1710 veroluettelostakin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen kerran nimi tulee esille Iisalmen k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjassa 7- 8. 2.1711, kun siell\u00e4 kerrotaan muun muassa, ett\u00e4 kruununvouti oli edellisen\u00e4 vuonna m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt veronkantokirjurin (\u00f6pb\u00f6rdzskrifware) G\u00f6staf Ollanderin<\/strong> h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n talonpojan tilaltaan. Eli veroluetteloon verraten h\u00e4n olisi tullut Iisalmeen v. 1710-1711 kruununvirkamiehen\u00e4 jostakin. Ehk\u00e4 tulo saadaan seuraavaan sukukirjaan menness\u00e4 selvitetty\u00e4. Manttaaliveroluettelossa v.1712 G\u00f6staf Ollander <\/strong>on luettelon lopussa kirkkoherra Jacob Hoffrenin perheen, sek\u00e4 piikansa Marketta Niskattaren ja renki Olli Ruotsalaisen (Routzalain) j\u00e4lkeen. G\u00f6staf ilmeisesti suoritti veronkannon apulaisenaan sananviej\u00e4? (Uprijdaren) Johan Kakkinen. Omalta osaltaan G\u00f6staf on maksanut henkiveroa 16 \u00e4yri\u00e4 yhdest\u00e4 miespuolisesta henkil\u00f6st\u00e4 eli vain itsest\u00e4\u00e4n, joten h\u00e4n oli ilmeisesti perheet\u00f6n. Muita \u00c5hlandereita tai Ollandereita ei ko. veroluettelossa ole.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava maininta h\u00e4nest\u00e4 l\u00f6ytyy v. 1717 (Savon historia II). Isovihan aikaisessa ven\u00e4l\u00e4ishallinnossa Iisalmen nimismiespiiri oli jaettu kuuteen staarostakuntaa. Gustaf \u00c5hlander <\/strong>oli Martikkalansaaren staarostana. Alue lienee k\u00e4sitt\u00e4nyt nykyisen Lapinlahden. Staarostan p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli vastata alueensa veronkannosta. Viimeinen maininta h\u00e4nest\u00e4 on 12.9.1722 k\u00e4r\u00e4jill\u00e4, jossa mainitaan staarosta Gustaf \u00c5hlander<\/strong>, joka oli viel\u00e4 v.1717 pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 asuva, mutta vainajana jo mainittuna k\u00e4r\u00e4j\u00e4npitoaikana.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavan kerran suvusta alkaa tihkua tietoa 1730-luvulla. Pohjois-Karjalan historiassa mainitaan Liperiss\u00e4 kaupunkilaisr\u00e4\u00e4t\u00e4li Fredrik Ollander<\/strong>,joka ompeli v.1731-1732 l\u00e4\u00e4ninsihteeri Printzin perheelle vaatteita. Seuraava havainto on Iisalmessa v.1733, jolloin h\u00e4n oli Partalan kyl\u00e4ll\u00e4 kapteeni H\u00e4steskon renkin\u00e4. Vuonna 1734 mainitaan Iisalmen seurakunnan rippikirjassa r\u00e4\u00e4t\u00e4li Fridrich \u00c5lander <\/strong>asuinkyl\u00e4n\u00e4\u00e4n Porovesi. Samana vuonna h\u00e4n anoi ja vaikutusvaltaisten tahojen suosiolla hyv\u00e4ksyttiin Kuopioon pit\u00e4j\u00e4nr\u00e4\u00e4t\u00e4liksi. Kuopion historia I:ss\u00e4 on kirjoitettu: ”\u00c5lander sai anomansa oikeuden ja ryhtyi r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4\u00e4n sek\u00e4 upseerien, kruunun virkamiesten ja muun herrasv\u00e4en, sek\u00e4 my\u00f6s yhteisen rahvaan hy\u00f6dyksi Kuopiossa. H\u00e4n oli tullut seudulle Lappeenrannasta, tosin matkalla viipymiens\u00e4 pys\u00e4hdysten j\u00e4lkeen eri pit\u00e4jiss\u00e4”<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuopion k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjan 20.8.1739 mukaan Fredrik \u00c5 (O)lander oleskeli Kuopiossa helmikuussa 1739 kynttil\u00e4nmessun aikaan. Mainitun asiakirjan 5 \u00a7:ss\u00e4 on seuraava juttu: ”Sokne skr\u00e4ttaren, konstehrfahrne Friedrich Ulander andrages hurusom han efter ortens pl\u00e4ggset st\u00e4ldtzlat kynder m\u00e4ssotuijden pigan Christin Wartjatar, tienante th\u00e5 l\u00e4nsman Lars Paldanius och i st\u00e4zsell gifwit henne enkell silkis n\u00e4sduk a d(ahle) r 26% (\u00f6re) kmzt (Kopparmynts) w\u00e4rde,det \u00f6friga skulle afr\u00e4knasp\u00e5 l\u00f6hn…”, eli pit\u00e4j\u00e4nr\u00e4\u00e4t\u00e4li Friedrich Ullander olisi palkannnimismies Lars Paldaniuksen palvelijan Kirsti Wartiaisen itselleen ja antanut yksinkertaisen silkkisen nen\u00e4liinan osapalkkana, jolloin ei olisi tarvinnut maksaa koko palkkaa rahana. Kirsti kuitenkin v\u00e4itti saaneensa nen\u00e4liinan vain lainaksi. My\u00f6s 15.10.1747 Kuopion k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjassa on juttu, jossa mainitaan ”sokneskr\u00e4ddaren Friedrich \u00c5lander”. H\u00e4nen on t\u00e4ytynyt olla luku- ja kirjoitustaitoinen. Kuopion msrk: rippikirjassa v. 1739-1746 mainitaan ”\u00b4Fridrich Olander” vaimonsa kera (ei nime\u00e4) asuvaksi Sahwilax-nimisess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4. Seuraavassa rippikirjassa v. 1749-1759 on samaan kyl\u00e4\u00e4n merkitty ”Skr\u00e4ddaren T (torppare) Friedrich \u00c5lander 50 Idensalmi, h. (hustro) Maria \u00d6rn 47 i Idensalmi, son Fredrik 17” Numerot nimien per\u00e4ss\u00e4 tarkoittavat henkil\u00f6iden iki\u00e4. Seuraava rippikirja on vasta v. 1776-1781, jolloinka Fredrik oli perheineen muuttanut Ahmonsaareen. Edellisess\u00e4 kirjassa merkinn\u00e4t i Idensalmi ovat j\u00e4lkeenp\u00e4in kirjoitettuja ja ovat huomautuksena siit\u00e4, minne perhe on muuttanut.<\/p>\n\n\n\n

Kuopiosta v. 1763 Iisalmeen muutettuaan k\u00e4vi Fredrik my\u00f6s k\u00e4r\u00e4jill\u00e4. Vuoden 1765 k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoihin sis\u00e4ltyy er\u00e4s juttu, jossa mainitaan r\u00e4\u00e4t\u00e4li Friedich \u00c5lander ja kultasormus merkinn\u00f6ill\u00e4 ”J.B.\u00d6.”. Kirjaimet tarkoittanevat jompaa kumpaa h\u00e4nen appivanhemmistaan. Kyseinen p\u00f6yt\u00e4kirja l\u00f6ytynee maakunta-arkistosta tai Kansallisarkistosta Helsingist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Georg Ollander<\/strong> mainitaan my\u00f6s Iisalmen manttaaliluettelossa v. 1734 Paloisten kyl\u00e4ss\u00e4 kapteeni H\u00e4steskon renkin\u00e4. H\u00e4n lienee Fredrikin veli. El\u00e4m\u00e4nvaiheita ei ole seurattu enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Carl \u00c5(h)lander<\/strong>, todenn\u00e4k\u00f6isesti veljeksist\u00e4 nuorin, muutti 1730-luvun lopulla Ouluun ja asettui asumaan Lappasten taloon, jonka tytt\u00e4ren, Britan kanssa vihittiin 14.4.1741. Kuulutuksissa 26.3.1741 mainitaan Carl Carlson<\/strong>, eli veljesten is\u00e4 olisi Carl. Aiemmin mainittu G\u00f6staf saattoi olla heid\u00e4n set\u00e4ns\u00e4. Britan is\u00e4 Johan Klementinp. Lappast(e), k. 1742, k\u00e4ynyt ripill\u00e4 22.8.1742. \u00c4iti Brita k\u00e4ynyt ripill\u00e4 15.1.1751. Isois\u00e4 Klement Emersson Lappast kuoli 4.9.1697. H\u00e4nell\u00e4 mainitaan lis\u00e4ksi lapset : Brita, Mary ja Anders.<\/p>\n\n\n\n

Oulunkyl\u00e4l\u00e4iset Olli \u00c5lander ja veljens\u00e4 professori Ky\u00f6sti \u00c5lander ovat tutkituttaneet perim\u00e4tietoa v. 1959 assistentti A. Iloniemell\u00e4. Carlin ja Fredrikin sukuhaarojen perim\u00e4tiedot ovat samankaltaiset, sen tarkempaa tietoa ei ole selvinnyt. Seuraava liittynee edelliseen tutkimukseen. Viitasaarella on asunut Johan \u00c5lander<\/strong>, vaimo Beata Porthan, edellinen miehens\u00e4 Johan Castelius Viitasaaren kappalainen vv. 1714- 31.2.1743. Beatan s.aika 23.4.1714 ja vihittyn Johanin kanssa v. 1744. Heille syntyi seitsem\u00e4n lasta. Perheen vaiheita on vaikea tutkia 1700 luvulla, koska Viitasaarella oli ”yl\u00e4kerrastaan” sairas kirkkoherra, eik\u00e4 siell\u00e4 pidetty rippikirjoja, kuin vasta 1780-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun loppupuoliskolla alettiin kirkonkirjoissa nime\u00e4 ”suomentamaa”. Mm. Karttulassa v. 1891 Iisalmesta muuttanut ruukinty\u00f6l\u00e4inen Gustaf \u00c5lander on em. vuoden j\u00e4lkeen perheineen kirjoitettu muotoon Olander ja etunimi ”Kustu”. Juankosken tehdasseurakunnan kirjoissa nimi on my\u00f6s muutettu Olanderiksi, samoin Kuopiossa.<\/p>\n\n\n\n

On my\u00f6s toinen Ruotsista tullut, eli sotakamreeri Erik Olander (1730-1775) suku. H\u00e4n tuli sukuhaaran tiedon mukaan ensin Viaporiin linnoitust\u00f6ihin ja asettui my\u00f6hemmin Tuusulaan, miss\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s kuoli. T\u00e4m\u00e4n samannimisen eri heimokannan erottaminen omastamme onnistuu vain sukututkimuksen avulla. Muita Iisalmen \u00c5landereista suomennettuja tai muutettuja nimi\u00e4 on sukurekisteriss\u00e4mme seuraavasti: Jokimaa, Jokivartio, Karuaho, Oula, Olasvuo, Orkamo, Puuskala ja Saano. Suku on kolmen vuosisadan aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt jo tiedossa olevilta osiltaankin kiitett\u00e4v\u00e4sti ja levitt\u00e4ytynyt ymp\u00e4ri maailmaa. Meit\u00e4 on mm. Ambomaalla, Amerikassa, Ruotsissa, Kreikassa, Saksassa, Englannissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. 1800-luvulla St. Petersburg I. Pietari oli monen perheen ja nuoren muuttokohde.<\/p>\n\n\n\n

Suvun varhaistietoa on ker\u00e4\u00e4ntynyt ja ker\u00e4tty ajan my\u00f6t\u00e4 monista eri tietol\u00e4hteist\u00e4. tutkimuksessa ja kokoamisessa on ison ty\u00f6n tehnyt Pentti Utriainen. Sukuseuramme perustaja- ja ens. hallituksen j\u00e4sen. H\u00e4n teki tiedostosta my\u00f6s ns. luurankoversion ty\u00f6kirjaksi sukuseuran k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n v. 1998 sukukokokseen. Nimi\u00e4 kirjassa oli jo n. 3600. Vuodesta 1999 l\u00e4htien on allekirjoittanut jatkanut Pentin tallennusty\u00f6t\u00e4 ja tutustunut suvun historiaan tutkimalla mm. 1700-luvun molemmin puolin Viipuri-Savonlinna l\u00e4\u00e4nintilien veroluetteloita sek\u00e4 eri seurakuntien kirkonkirjoja 1700, 1800 ja 1900-luvuilta. Tutkimustulokseni olen liitt\u00e4nyt aikaisempaan aineistoon. Nuorempien polvien tietojen keruusta on p\u00e4\u00e4vastuun kantanut sukuseuramme perustajaj\u00e4sen pj. Eini Tallgren. H\u00e4nen ansiostaan, joskus uuvuttavankin uurastuksen tuloksena on verrattain kattava nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n ulottuva sukutietomme ollut mahdollista kirjoittaa. H\u00e4n on yll\u00e4pit\u00e4nyt my\u00f6s varatiedostoamme t\u00e4ydennettyn\u00e4 lukuisilla yhteystiedoilla ym. t\u00e4rkeill\u00e4 muistiinpanoilla.<\/p>\n\n\n\n

(Lainaus \u00c5landerien sukukirjasta, teksti Vilho Karuaho)<\/p>\n\n\n\n

Vilho Karuaho on uusissa tutkimuksissaan selvitt\u00e4nyt, ett\u00e4 kantais\u00e4mme Fredrik \u00c5lander ja Maria \u00d6rn vihittiin v. 1738 Iisalmessa. Tieto on poimittu Savonlinnan ja Kymenkartanon l\u00e4\u00e4nintileist\u00e4 v:lta 1738. Savon keskisess\u00e4 kihlakunnassa Iisalmessa on peritty leimaveroja avioliittokuulutuksista. T\u00e4ss\u00e4 luettelossa tilikirjan sivulla 3249 mainitaan pit\u00e4j\u00e4nr\u00e4\u00e4t\u00e4li Fredrik \u00c5lander Kuopiosta ja Maria \u00d6rn Iisalmesta. Maria \u00d6rnin tarkkaa sukuper\u00e4\u00e4 ei l\u00f6ydy, mutta h\u00e4n on todenn\u00e4k\u00f6isesti sotamies Hans \u00d6rnin tyt\u00e4r Iisalmen Palois-kyl\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 l\u00f6ytyy Savon ja Savonlinnan jalkav\u00e4kirykmentin p\u00e4\u00e4katselmusluettelosta v:lta 1719 Iisalmesta n:lla 97. Hans kuoli 25.1.1719. (Sukukirjan taulu numero 1)<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suvun historiaa Perim\u00e4tiedon mukaan Ruotsista on karkotettu kaksi veljest\u00e4 tanskalaisen kruununvoudin tappamisen vuoksi. He olivat asuneet Sk\u00e5nessa tilallaan ja mielest\u00e4\u00e4n joutuneet voudin liiallisen veronkiristyksen kohteeksi. ( Sk\u00e5ne oli tuolloin Tanskan alainen). Toinen perim\u00e4tieto kertoo miehest\u00e4, joka joutui karkotetuksi aiheuttamastaan papin kuolemantuottamuksesta. H\u00e4n oli seurustellut papin tytt\u00e4ren kanssa ja heid\u00e4n ollessaan kahden kesken kamarissa, tyt\u00f6n pappisis\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-18","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/18","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=18"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":307,"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/18\/revisions\/307"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.alandersukuseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}